11.1.2010

Minne katosivat päiv... kuukaudet?

Igge täytti viime torstaina puoli vuotta. Mitä? Heinäkuuhan oli ihan just?

Puolivuotispäivän kunniaksi alaleuasta pilkisti uusi hammas. Kohtahan tässä päästään näkkärin syöntiin. Mikä olisikin varmasti kivempaa kuin hampaiden teroitus mammaparan rintamukseen, pari kertaa Igge on napannut kiinni aika jumalattoman kivuliaasti ja nyt imetys melkein pelottaa. Nälkäisenä ei ole hätää, mutta jos menee leikkimiseksi, niin saan olla varuillani. Ja mun tuskanhuudot on pienen pirulaisen mielestä vain äärimmäisen huvittavia, kaveri nauraa hekottaa reaktiolleni kuin Hangon keksi. Ei hyvä.

Igen päivärytmi (tai no, rytmi ja rytmi...) on kypsässä puolen vuoden iässä jotakuinkin seuraava:

n. 6-7 maissa päivän ensimmäinen maitohetki, sitten takas unille
herätys siinä 9 aikaan, taas vähän maitoa
10-11 aikaan ekat päikkärit, yleensä omassa sängyssä, kesto noin 45 min - reilu tunti
klo 12 (tai milloin Igge nyt sitten sattuu heräämään) purkillinen liha- tai kalakasvissosetta + ämmää päälle
sitten heilutaan ja hillutaan, lähdetään ulos ja mitä milloinkin
klo 14 maissa mennään kakkospäikkäreille ja kolmen neljän hujakoilla otetaan taas huikka maitoa
sitten taas touhutaan ja jutellaan niin maan perusteellisesti
siinä klo 17 jälkeen saattaa maistua pienet tirsat, ja kuudelta syödään purkillinen hedelmäsosetta + ämmähuikkaa
n. klo 20.30 vaihdetaan päälle hurmaava herrasmiehen pyjama, kikatellaan ja nautiskellaan lautasellinen kaurapuuroa, joka on maustettu parilla teelusikallisella hedelmäsosetta + nautiskellaan illan vikat maitohuikat
jossain 21-22 välillä kipataan napero sänkyyn, yleensä nukkuvana (uni tulee usein kesken iltatisseilyn) tai sitten valveilla, jolloin unta houkutellaan laulamalla
tunnin parin päästä Igge usein havahtuu, mutta rauhoittuu uudelleen tutilla/laululla/silittelyllä (ja jos ei, niin sitten annetaan tissitainnutus) ja posottaa nukkua enemmän tai vähemmän yhtä soittoa sinne aamukuuden tai jopa seitsemän tienoille

Mitään kovin tiukkoja kellonaikoja emme harrasta, eihän se ipana edes tunne kelloa. Rutiineiksi riittää minusta, että nälkäisenä saa ruokaa ja väsyneenä saa nukkua, noin tiivistettynä. Asiat tapahtuvat kuitenkin suunnilleen samoihin aikoihin ja samassa järjestyksessä joka päivä, vaikka kelloa ei katsoisikaan - ja enhän mä itsekään syö tismalleen yhtä paljon tismalleen samaan aikaan joka päivä tai nuku tismalleen yhtä kauan tismalleen samoina kellonaikoina.

Eteneminen ei edelleenkään onnistu, jos ei muutaman sentin siirtymisiä huomioida, mutta yritys on kova. Kaveri löytyy sängystäänkin aina vaikka miten päin, kun ilmeisesti yölläkin on pakko treenata. Istuminen onnistuu jopa ilman tukea ainakin jonkin aikaa, ja välillä Igge ottaa vastaan kädellä, kun tasapaino pettää, mutta välillä se menee sitten ihan nenä edellä lattiaan (tai siis tyynyyn tai patjalle). Vilkuttaminen on hirmuisen pop, samoin päristely, pussailu ja ääneen kikattaminen. Lisäksi Igge juttelee hurjasti, suosikkihöpinöitä ovat "äitäitäitäitäi", "mamamamamama" sekä "papapapapa" - siis sehän jo käytännössä melkein puhuu, haha. :) Hassua, miten tuo puhe on alkanut kiinnostaa tässä joulun jälkeen! Igge osaa myös apinoida noita tuttuja tavuja, esimerkiksi jos sille hokee, että "äiti, äiti" niin saa (ainakin useimmiten...) jossain vaiheessa vastaukseksi tuon äitäitäitäin.

On muuten ollut tosi kiva palata arkeen! Ulkonakin on ihana liikkua, melkein jopa tykkään talvesta, kun on noin kaunista. Tänään käytiin vauvahieronnassa (jonne Igge on kyllä melkein yli-ikäinen, mutta saatiin silti lupa olla mukana), torstaina mennään muskariin ja perjantaina uimaan. Niin ja lauantaina vuorossa on vihdoin Picasso Ateneumissa. Kivaa ohjelmaa on siis luvassa!

6 kommenttia:

  1. Tuosta pikkuhampaiden tuomasta imetyspelosta kirjoitin itsekin eilen. Ja tuo sama hekotus on meilläkin reaktiona omiin kieltoihini. Ilmeisesti kuuluu asiaan siis. Onneksi juurikin eilen hampaiden testailu jäi Pikku E:ltä kokonaan väliin, joten hieman paremmilla mielin tässä nyt taas uskallan imettää - ainakin seuraavaan pureskeluun asti...

    Tuntui hurjalta nuo Igen syömät määrät, kun meillä vasta päästiin maistelemaan. 2 kokonaista purkkia + maidot ja puurot päälle - hurjaa! Mitenköhän kauan noita teelusikallisia pitää antaa, ennenkuin voi siirtyä kunnon määriin? Teillä kai oli se muutama viikko silloin 4k:n kohdalla, mutta onkohan se eri kun ensi maut ottaa näin myöhemmällä iällä (kuulostaa ihan vanhukselta :D) Pitänee lukea noita neuvola lappusia vähän tarkemmin :)

    VastaaPoista
  2. Mukavan kuuloisia suunnitelmia teillä. Meillä pieni mies ei pääse mihinkään harrastuksiin. Ainakaan vielä. Esikoisen kanssa käytiin myös muskarissa ja babyjamissa (oli muuten hauskaa jumppailla vauva sylissä).
    Tämä toinen joutuu sitten kestämään vaan meidän tarjoamia aktivitteettejä :D

    Minäkin katsoin silmät pyöreänä noita Igen syömiä määriä. Meillä poika ei syö kuin muutaman hassun lusikallisen kerrallaan. Mutta kaikki lapsethan ovat tietysti erilaisia. Toiset hokaavat nuo lusikkahommat helpommin ;)
    Meillä näiden molempien lasten kohdalla soseisiin tottuminen näköjään otaa aikansa (johtuukohan myöhästä aloittamisesta?)

    Hienosti menee yöt teillä. (Kade!)
    Ja noista rutiineista olen täysin samaa mieltä!

    VastaaPoista
  3. Niin no, me ollaan harjoiteltu tota syömistä jo kaksi kuukautta - eiköhän teilläkin jo parin kuukauden päästä maistu soseet ihan eri tavalla kuin nyt. :) Igge on kyllä ollut muutenkin alun imetyshankaluuksien jälkeen tosi kiitollinen ruokittava, toistaiseksi on kaikki on maistunut.

    Mä annoin niitä maistelulusikallisia ehkä pari-kolme viikkoa, sitten noin saman verran meni noin puoli purkkia kerralla ja kun ruoka näytti maistuvan, niin siitä noin 5,5 kuukauden iästä asti Igge on saanut syödä niin paljon kuin maistuu. Ja hyvin sille menee maitoakin vielä päälle. Tietysti on vaikea sanoa, että paljonko Igge juo, mutta pumppauksen perusteella veikkaisin, että 1-2 dl/kerta, joten eiköhän se 5-6 desin suositus tuu ihan hyvin täyteen sekin. :) Varmaan toi jatkuva hilluminen ja heiluminen vie sitten melkoisesti energiaa...

    Meillä yöt on kyllä helpottuneet aivan huomattavasti sen jälkeen, kun ruokavalio on monipuolistunut, vaikka ilmeisesti kaikilla ei mene niin. Tykkään myös siitä, että päiviin on tullut kunnon ateriarytmi, on kiva kun pystyy paremmin suunnittelemaan päivän menoja ja muuta! Ajattelin just, että pitää tän ekan kans nautiskella siitä, että voi aika helposti käydä muskareissa ja muissa, kun on vain yksi napero huollettavana. :)

    VastaaPoista
  4. Kiva kun laitoit teidän päivärytmiä. En voi olla olematta kateellinen noista öistä, vaikka meillä on jo menty parempaan (*koputtelee puita*) noiden yötissittelyjen kanssa - lieneekö iltapuuron vaikutusta. Huomenna sitten tutustutaan lihan iloihin ;)

    Meillä syödään suht samanlaisia määriä, ehkä himppasen viä vähemmän. Ja äitin hermot ei kestä tällä hetkellä sitä käsi suuhun ruuan perään - rumbaa joten välillä jätetään syöntimäärätki pienemmiks.

    Tissin pureskelun kanssa ihan sama homma :D Juuri toi, et jos ei oo enää nälkä mut leikitään vielä tisukalla on se otollisin hetki saada tissiin hammas.

    VastaaPoista
  5. Iggehän syö kuin lintu! Sanoo hän, jonka lapsi syö vanhempansa jo nyt vararikkoon (mitä se onkaan sit murrosiässä??)
    Kuutsa on kans alkanut juttelemaan aivan tauotta: useimmiten se on jotain epämääräsitä ööööööääääääöööööääää möykkää mitä pitää leluilleen, mutta yhä enemmän ja enemmän on joukossa tavuja Mieheni sanoi loppiaisena että Kuutsa sanoi ihan selvästi äiti ;) No niin joo... aivan kuten sanoi eilen ihan selvästi isi - ja kun isi tuli kotiin, katsoi iskää ja totesi äittä... et ehkä mä en noita tuohon Kuutsan vauvakirjaan vielä ensimmäisiksi sanoiksi merkkaa (enkä voikkaan, koska siellä on jo ensimmäisen sanan kohdalla teksit: Kuutsa, 3kk, eka sana: Neuvola ;) Ei olla nääs turhan vaatimattomasti aloitettu ;D

    VastaaPoista
  6. Haha, vai neuvola :) Mun mies on yrittäny opettaa Iggeä sanomaan "sijoitetun pääoman tuottoaste" mut toistaiseks aika huonolla menestyksellä... Onneks!
    Oo, lihan ilot! Igge ei muuten meinannu eka oikein ymmärtää sitä lihamössöä, joten aluks sekoittelin aina puolet ja puolet lihakasvista sekä pelkkää kasvista. Nopeesti se kuitenkin tottui, ja nyt uppoo niin kalat, kanat kuin nasset ja naudatkin!

    VastaaPoista