23.1.2013

Ich liebe dich, ohne dich sterbe ich

Leopardikuningatar, tuo viihdyttävä savolaissisar, lähetti Hupsilaan Liebster-tunnustuksen, kiitos siitä! Tunnustuksen saa jakaa blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa. Google-palkki näyttää viittäkymmentä, joten sinne mahtuu kyllä vielä, vinkvink! (Vaikka huono minä olen puhumaan - en ole kirjautunut lukijaksi yhteenkään blogiin, kun en ole saanut aikaiseksi ottaa selvää, miten homma toimii.)

Mutta tunnustukseen siis. Säännöt kuuluvat seuraavasti:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
Tämä tulikin hoidettua jo heti kärkeen, mutta kiitoskiitos vielä!

2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa
Eiks tää nyt oo jo ollut kaikilla? Käsi ylös, jos et ole vielä saanut, niin listaan sinut tähän alle. Eiku edit, laitan sen tuosta lukijapalkista viidelle ekalle:
Marluska, Kukkavarvas, Jennijee, PeNa sekä no, Leopardikuningatar tähän ainakin on takuuvarmasti vastannut, Mintulla on varmaan yli 200 lukijaa joten tadaa, seuraavana on Wandabe. Siit sitten vaan, jos maistuu, mutta pakko ei oo.

3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.
Toivotaan, toivotaan, toivotaan, että joskus saamme toisenlaisen maan.

Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:
Meillä asuvat hönöt (paitsi kiukutellessaan/ollessaan ärsyttäviä)
Kahvi
Verbaaliakrobatia
Oivallukset
Alelöydöt

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:
Tietokone
Hammasharja
Nauru
Pusu
Yksinolo

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:
Barbara Demick: Suljettu maa - Elämää Pohjois-Koreassa
Kjell Westö: Där vi en gång gått
Richard Sennett: Työn uusi järjestys eli miten kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta (ja tämä on kaltaiseltani porvarilta aika paljon)
Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys
Agatha Christien Hercule Poirot -dekkarit

Oho, lähti vähän klassikkolinjalle kirjahyllyä tutkiessa - puolustaudun sillä, että en ole pitkään aikaan lukenut mitään kovin sykähdyttävää. Ei uppoa Pulkkiset, ei Oksaset. Hotakainen ja Nousiainen eivät naurata. Mitään kovin vaikeatajuista ei jaksa. Keskittymiskyky on nolla. Laiskottaa. Luen lähinnä chicklitiä ja naistenlehtiä, blogeja ja tenttikirjoja. Voi kun löytäisi jotain, josta saisi kiksit niin kuin lukiossa Kafkasta tai Waltarista! Vai onko se enää mahdollista?

Viisi kaikkien aikojen suosikkilaulajaa/-yhtyettä:
Abba
Queen
Kent
Maarit
Madonna (paitsi ehkä nämä ihan uusimmat)

Viisi materialistista (joulu)lahjatoivetta:
Valuvalinjainen kashmirneuletakki (musta tai harmaa)
Etron mekko (jos sattuisi joskus löytymään alesta -70 %)
Vitran Uten silo -säilytin (valkoinen)
Vitran Eames -keinutuoli (ette ikinä arvaa! valkoinen!)
Ferm Livingin sohvatyynyt (värien päättäminen on kamalan vaikeaa)

Kauhean vaikea kyllä karsia viiteen. Minähän olen shoppailun suhteen enemmänkin innokas kuin ekologinen. Jonkinlaista järkeä haen pitämällä ihanuusexceliä, jotta en ostaisi älyttömyyksiä. 

Viisi lempiruokaasi:
Sushi (paitsi surimitäytteiset)
Libanonilainen (ooh, sitruunaa ja minttua ja valkosipulia ja ooh!)
Mummin karjalanpiirakat suoraan uunista
Mun Isin paistamat pihvit
Karkki (joskus sekin on ruokaa)

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:
Las Vegas
Argentiina
Japani
Uusi-Seelanti
Islanti

Ja siis tietysti melkein missä vaan, on ehkä saattanut käydä ilmi, että en ihan kamalasti vihaa matkustamista...

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:
Sosiaalinen
Määrätietoinen
Piiloherkkis
Kärsimätön
Älykäs (näin ainakin haluaisin uskoa)

Emmä tiiä, ihan kamalaa kuvailla itseään. Joku muu tekisi tämän paremmin.

Viisi asiaa, joista unelmoit:
Että voisin syödä lähes mitä huvittaa lihomatta
Itsekirjoittuva gradu
Innostava duuni
Matkat sinne sun tänne
Elämisen sietämätön keveys

Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa kaikkien kanssa:
Muista mittakaava.
Älä ole pönttö.
Älä pihtaa. (Tai siis ole antelias, kuulostaa vaan raflaavammalta noin.)
Ole kiltti muille paitsi mulkuille.
Muista, että kukaan tuskin kuolinvuoteellaan harmittelee, että olisinpa siivonnut enemmän tai tehnyt töissä pidempiä päiviä.

Olen aika surkea missään elämänohjeissa. Minulla ei ole varastossa mitään kekseliästä mottoa ja muutenkin elämänohjeet ovat vähän arveluttavia. Näitä toivoisin itse osaavani noudattaa, ja uskallan ne jakaakin, koska tuskin kukaan noilla ainakaan kovin paljon pystyy pilaamaankaan!

8 kommenttia:

  1. Osasit valita otsikkoon sen ainoan lauseen, jonka osaan saksaksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mä oon oppinut se mun äidiltä, joka jostain syystä hokee sitä aina, kun tulee puhe saksasta. Että ei menny silläkään pitkän saksan opinnot hukkaan. Ja melkein se munkin viiden vuoden saksan opiskelu tiivistyy just tohon runonpätkään... :)

      Poista
  2. Oi kiitos, rakkautta taas.

    Mä luin eka ton yhden elämänohjeen että ole kiltti kaikille paitsi mukuloille, ja mietin että onko tää joku uus kasvatussuuntaus...
    (Mä en tajua miten mä unohdin noi Lähi-Idän ruoat omista lemppareista!).

    Mä en tajua yhtään Pulkkista. Nousiaista ja Oksasta vähän, mutta toi Pulkkisen yliarvosteisuus ärsyttää (ja se että se on niin hoikka, pah).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä! Vielä kun joskus onnistuisin vastaamaan näihin niin aikaisin, että ihan kaikki seuraamani blogit eivät jo olis niihin vastanneet... Tääkin oli luonnoksissa vaikka kuinka kauan, mutku elämä ja lapset ja sairastelu ja ja ja...

      Luen just sitä Pulkkisen Vierasta, ja kuvittelen, että tarina vois olla ihan mielenkiintoinen, JOS SE JOSKUS ALKAISI. En kestä niitä sykähteleviä sydämiä ja ujoja polvia enää kovin kauan. Mun makuun se kieli on kikkailua ja vie huomion itse asiasta, huonolla tavalla. Ja sitä paitsi kun kirjailija on ollu niin paljon julkisuudessa, niin mielikuva siitä vaikuttaa koko lukukokemukseen. Ja sitä paitsi joskus juoruttiin, että sillä oli suhde yhteen naimisissa olevaan mieskirjailijaan, ja sekin ärsyttää. Vaikka sillä ei tietenkään ookaan mitään tekemistä hänen kirjallisten ansioidensa kanssa...
      Nousiainen on hyvä Hyvissä ja huonoissa uutisissa, mut Vadelmavenepakolainen meni yli. Se ärsytti mua samalla tavalla kuin Hotakaisen Juoksuhaudantie ja Rimmisen Nenäpäivä. Tollanen pakkomiellekirjallisuus ei ilmeisesti sovi mulle. :)

      Poista
  3. Mäkin kiitän rakkaudesta :) Jotenkin just tänään kun on sellanen "mitä helvettiä mä täällä kotona teen kun en mä tota lasta taas osaa hoitaa ja se vaan huutaa"-päivä niin toi lämmittää erityisen paljon :)
    Vadelmavenepakolainen meni muuten mullakin yli, musta se sinänsä oli tarinana ihan hauskasti ideoitu mut loppu sitte musta kusi koko homman päälle. Rimminen on mulla yksi joka ei naurata ja jota en tajua. Ihan kiva sellanen omanlaisensa kirjotustyyli mutta en tajua mistä se Finlandia tuli.
    Ja miten mäkin unohdin Lähi-Idän ruoat?!?!?!? sitä menee heti ihan puihin kun pitäisi valita vaan 5

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä, kiva kun maistu! :)
      Joo mä oon samaa mieltä, Vadelmavenepakolaisen asetelma oli hauska ja sitä paitsi sillä kirjalla on loistava nimi, mutta se loppu meni niin överiksi, että blääh. Rimmistä kohtaan oli jo vähän valmiiks ennakkoluuloja, ja valitettavasti Nenäpäivä osoitti ne todeksi.
      Lähi-itä rulaa, mä oon ihan hummusaddikti! Ja kikherneaddikti muutenkin, tungen niitä joka paikkaan. Siis ruokaan, en muuten fyysisesti paikkoihin, vaikka joskus herne siellä nenässä vaivaakin. :)

      Poista
  4. Hauskaa, että otit haasteen vastaan! Terkuin savolaismuija :)

    VastaaPoista
  5. Danke schön! Tämä oli niin pitkä lista, että pakko vedota aikaisempiin vastauksiin. :)

    Ooh, persialainen ruoka! Ja älä pihtaa, loistava neuvo!

    VastaaPoista